Hiilijalanjälki

Artikkelia päivitetty marraskuussa 2024

Olemme yksi Euroopan ja jopa koko maailman ensimmäisistä ilotuliteyhtiöistä, jotka ovat sitoutuneet päästöjen vähentämiseen. Olemme tehneet määrätietoista työtä asian eteen jo vuosia ja minimoineet toiminnastamme aiheutuneita ilmastohaittoja todistettavasti vuodesta 2020 lähtien. Teemme ilmastotyötä vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla kestävän maailman puolesta. Tiedämme myös, että kuluttajat haluavat tehdä vastuullisia valintoja ilotulitteita hankkiessaan. Siksi jatkamme ilmastotyötämme määrätietoisesti ja innokkaasti.

Aiemmin teimme hiilijalanjäljen laskennan kalenterivuosittain, mutta vuonna 2024 muutamme vuosittaisen hiilijalanjäljen laskennan laskentakauden alkamaan huhtikuun alusta yhtä aikaa tilikautemme kanssa. Näin on helpompi seurata päästöjen suhdetta liikevaihtoon. Rakettitukun osalta seuraava laskenta tehdään siis tilikauden päättyessä maaliskuun 2025 lopussa.

Loppuvuodesta 2024 emme siis tehneet laskentaa, mutta halusimme silti tehdä ilmastotyötä ja lunastimme ilmastoyksiköitä noin puolet vuoden 2023 määrästä. Lunastimme 156 tonnia CO2e (ERU) verifioituja kotimaisia ilmastoyksiköitä. Yksiköt on tuotettu Suomessa hankkeissa, joissa kasvatetaan metsien hiilensidontakykyä ja ne edistävät Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitetta. Käytännössä siis metsien hiilensidontaa on lisätty kasvatuslannoituksella havupuuvaltaisissa talousmetsissä Utajärven, Oulaisten, Kärsämäen ja Valtimon alueilla. Hankkeiden aikana tapahtuvan hiilensidonnan määrä lunastamiemme ilmastoyksiköiden osalta on 2 591.00 t CO2e.

Vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin tuli täsmennyksiä helmikuussa 2023. Hiilineutraaliusväittämän kriteerit tarkentuivat ja vaatimuksena on mm. kaikki päästölähteet huomioiva päästölaskenta ja julkinen ilmastotiekartta. Lisäksi käytännössä täytyi päättää, tuemmeko ilmastoyksiköitä lunastamalla Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitetta, jolloin siis lunastetaan kotimaisia ilmastoyksiköitä vai pyrimmekö yrityksen hiilineutraaliuteen, jolloin voi lunastaa vain ulkomaisia ilmastoyksiköitä. Päädyimme tukemaan kotimaista Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitetta, koska haluamme mieluummin tukea kotimaista ilmastotyötä.

Rakettitukun vastuullisuudesta laajemmin voit lukea alta:

Otamme päästömme kattavasti huomioon ilmastotyössämme ja olemme myös onnistuneet niiden vähentämisessä vuosien varrella. Osana vaikuttavaa ilmastotyötämme edistämme suomalaisia todennettuja hiilinieluja, joissa tuetaan metsän lisäistä kasvua. Lunastimme vuoden 2023 osalta hiilinieluhankkeista syntyviä verifioituja kotimaisia ilmastoyksiköitä 10 000 euron arvosta, mikä vastaa 357 t hiilensidontaa. Tuolloin Rakettitukun lunastamat ilmastoyksiköt kattoivat vuoden 2023 laskennan perusteella oman toiminnan eli Scope 1 -ja Scope 2 -päästöt kokonaan, mitkä sisältävät Rakettitukun hallinnassa olevien ajoneuvojen polttoaineiden palamisen sekä ostoenergian yrityksen hallinnassa olevissa tiloissa. Lisäksi ne kattoivat Scope 3:sta liikematkojen, työmatkojen, myytyjen tuotteiden käytön ja jätteen hävityksen, yrityksen kaiken jätteenkäsittelyn sekä tuotteiden jakelun päästöt ja suuren osan kaikista logistiikan päästöistä. Hankkeiden hiilensidonta edesauttaa Suomen hiilineutraaliustavoitetta 2035. Metsän lisäinen kasvu tarkoittaa sitä, että puun kasvu lisääntyy ilman käsittelyä tapahtuvaan kasvuun verrattuna.

Vuoden 2022 ilmastotoimien myötä olimme hiilineutraali yritys, mutta hiilineutraalisuuskriteerien tarkentuessa emme täytä niitä enää täysin, vaikka laskentamme kattaa kaikki päästömme. Laskentatavan muuttumisesta huolimatta jatkamme ilmastotyötämme ja ilmastotoimemme kehittyvät jatkuvasti.

Kehitämme päästölaskentaa ja raportointia jatkuvasti Valtioneuvoston julkaiseman oppaan ohjeiden mukaan. (Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin: Vapaaehtoisten ilmastotekojen edistäminen ilmastoyksiköillä. Laine, Anna; Ahonen, Hanna-Mari; Pakkala, Anna; Laininen, Jenni; Kulovesi, Kati; Mäntylä, Iris (2023-02-01))

Yhteistyökumppanimme hiilijalanjäljen laskennassa ja ilmastoyksiköiden lunastamisessa on Green Carbon Finland Oy. Laskenta perustuu aina GHG -protokollaan (Greenhouse Gas Protocol). Se on kasvihuonekaasuprotokolla eli standardi, joka on kehitetty ympäristövaikutusten laskemiseen. Laskelmissa huomioidaan Rakettitukun päästöt kokonaisvaltaisesti Scope -luokittelun mukaan. Näin saadaan tarkka kuva yrityksen hiilijalanjäljen suuruudesta ja kyetään tunnistamaan merkittävimmät kohteet päästövähennyksille.

Scope 1 -luokkaan kuuluvat suorat kasvihuonepäästöt, esimerkiksi yrityksen autojen päästöt. Scope 2 -luokassa huomioidaan ostetun energian tuottamisesta aiheutuneet päästöt, kuten sähkö, lämmitys ja jäähdytys. Huomioimme Rakettitukun hiilijalanjäljen laskennassa myös Scope 3 -luokkaan kuuluvat epäsuorat päästöt, jotka aiheutuvat tuotteiden loppukäytöstä sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta. Ilotulitteiden käytön aikainen ilmastovaikutus lasketaan CO2e:n mukaan. Muuten laskennassa käytetään yleisiä päästökertoimia.

Rakettitukun tuotteet valmistetaan Kiinassa ja hiilijalanjäljen laskenta alkaa paikallisesta tehtaasta. Päästölaskentamme on kehittynyt vuosien varrella. Aiemmin se alkoi Kiinan lähtösatamasta, koska valmistamisesta ei ollut mahdollista saada tarpeeksi tarkkoja tietoja. Vieläkin joidenkin päästökertoimien osalta toivomme saavamme vielä yksityiskohtaisemmin määritellyt päästökertoimet käyttöön tulevaisuudessa, mutta edellisessä laskennassa on käytetty parhaita mahdollisia kertoimia.

Laskennassa huomioidaan kaikki maahantuodut tuotteet ja niiden käytönaikainen vaikutus sillä oletuksella, että kaikki maahantuodut ilotulitteet myös käytetään. Käytännössä kaikkia maahantuotuja tuotteita ei myydä eikä käytetä saman vuoden aikana, mutta tämä laskentatapa ei ainakaan jätä tilaa päästöjen aliarvioinnille.

Rakettitukun CO2e-päästöt olivat vuonna 2023 (tarkastelujakso 1.10.2022-30.9.2023) yhteensä 1192 tonnia. Tämä voi äkkiseltään kuulostaa paljolta, mutta jos sitä vertaa esimerkiksi yhden suomalaisen henkilön aiheuttamaan CO2-päästöön (10,3 tonnia, Sitra), se tarkoittaa noin 115 henkilön vuosipäästöjä.

Suurin osa (52 %) Rakettitukun päästöistä syntyy tuotteiden valmistuksesta. Seuraavaksi suurin osa päästöistä syntyy, kun tuotteet matkaavat Kiinasta Suomeen ja kuljetetaan myyntipisteillemme. Kuljetusten osuus kokonaispäästöistä on (33 %) ja jakelun osuus (5 %). Logistiikkapäästöt lasketaan Scope 3 -luokkaan.

Vain 4 % päästöistämme syntyy myymiemme ilotulitteiden käytöstä ja 3 % niiden elinkaaren päätöksestä. Alle 2 % hiilijalanjäljestämme koostuu jätehuollosta ja liikematkoista. Scope 2- luokan päästöjä eli ostetun energian aiheuttamia päästöjä meillä ei ole lainkaan, sillä käytämme vain päästöttömiä energiamuotoja. Ostamme uusiutuvaa sähköenergiaa ja vähennämme kulutusta toimiston aurinkopaneelien ja varaston maalämpöratkaisun avulla. Rakettitukun hiilijalanjälki koostuu siis suurimmilta osin tuotteiden valmistuksesta ja logistiikasta. Näin päästömme vastaavat mitä tahansa tuotetta Kauko-Idästä maahantuovaa ja myyvää tukkuliikettä Suomessa.

Kokonaispäästöjemme volyymiin vaikuttaa eniten se, kuinka paljon tuomme tuotteita maahan. Rakettitukun CO2e-päästöt olivat vuonna 2023 (tarkastelujakso 1.10.2022-30.9.2023) 1196 tonnia. Koska hiilijalanjäljen laskenta ulottuu nyt valmistamiseen, aiempien vuosien päästölukemat eivät ole vertailukelposia. Vuonna 2022 päästömme olivat 672 tonnia, mutta mm. valmistamisen eikä Kiinan sisäisen logistiikan osuutta ollut mukana laskennassa. Olemme onnistuneet kuitenkin vähentämään muiden päästöjen osuutta, mm. maahantuodun muovin määrää.

Liikevaihtoon suhteutettuna Rakettitukun hiilijalanjälki oli vuoden 2023 laskennassa 161,7 t CO2e / milj. €.

Ilotulitteista puhutaan joissain yhteyksissä merkittävänä saastuttajana, mikä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kuten sanottua, tuotteiden käyttö on vain 4 % Rakettitukun hiilijalanjäljestä. Mielikuva saastuttavuudesta saattaa syntyä siitä, että ilotulitteet ovat lähtökohtaisesti näyttäviä ja niitä ammuttaessa näyttää syntyvän savua. Ilotulitukset tunnetaan myös ”ruudin tuoksusta”, joka syntyy pienestä määrästä rikkiyhdisteitä, jotka ihmisen hajuaisti tunnistaa herkästi. Todellisuudessa suurin osa savusta on tiivistynyttä vesihöyryä. Palavasta ruudista syntyvät pienhiukkaset ovat käytännössä samanlaisia, joita syntyy vaikkapa liikenteestä, puusaunan lämmittämisestä tai kynttilöiden polttamisesta. Ilotulitteissa ne itse asiassa tuhoutuvat riittävän lämpötilan vuoksi täydellisemmin, kun taas esimerkiksi liikenteen aiheuttamissa pienhiukkasissa palaminen on epätäydellisempää. Ilotulitteiden ruutimäärät ovat lisäksi verrattain pieniä, eikä ilotulitteita käytetä päivittäin.

Ilotulitteiden valmistus on suurelta osin käsityötä tai yksinkertaisilla koneilla suoritettavaa työtä, jolloin valmistus ei vaadi juuri energiaa tai kalliita tuotantolaitoksia tai muuta ympäristöä paljon kuormittavia vaiheita toisin kuin vaikkapa elektroniikan valmistus. Ilotulitteiden pyrotekniset massat ovat muuttuneet vuosien saatossa huomattavasti myrkyttömämmiksi ja ympäristöturvallisemmiksi. Muun muassa entisaikojen “rätinämassassa” käytetty lyijy ja arsenikki on nykyisin kielletty ilotulitteissa REACH-asetuksella. Syöpävaarallisia aineita, kuten kloorattuja aromaattisiä hiilivetyjä ei ole saanut käyttää ilotulitteiden pyromassoissa vuosiin.

Suomen suurimpana kuluttajailotulitteiden myyjänä ja oman maahantuontimme kautta valvomme luonnollisesti tuotteiden laatua ja myymme ainoastaan CE-merkittyjä tuotteita.

Tee siis vastuullisempi valinta ja hanki ilotulitteesi Rakettitukusta!

Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin: Vapaaehtoisten ilmastotekojen edistäminen ilmastoyksiköillä. Laine, Anna; Ahonen, Hanna-Mari; Pakkala, Anna; Laininen, Jenni; Kulovesi, Kati; Mäntylä, Iris (2023-02-01)

Determination of Particulate Matter Emission Factors of Common Pyrotechnic Articles. Keller, Fritz; Schragen, Christian. (2021-02-10)