Hiilijalanjälki

Artikkelia päivitetty joulukuussa 2025

Rakettitukku on yksi Euroopan ja jopa koko maailman ensimmäisistä ilotuliteyhtiöistä, jotka ovat sitoutuneet päästöjen vähentämiseen. Olemme tehneet määrätietoista työtä asian eteen jo vuosia ja minimoineet toiminnastamme aiheutuneita ilmastohaittoja todistettavasti vuodesta 2020 lähtien.

Teemme ilmastotyötä vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla kestävän maailman puolesta. Tiedämme myös, että kuluttajat haluavat tehdä vastuullisia valintoja ilotulitteita hankkiessaan. Siksi jatkamme ilmastotyötämme määrätietoisesti ja innokkaasti.

Yhtenäistimme vuonna 2024 Rakettitukun hiilijalanjäljen laskemisen alkaman yhtä aikaa tilikauden kanssa. Näin voimme seurata helpommin päästöjen suhdetta liikevaihtoon. Maaliskuun lopussa 2025 päättynyt seurantajakso oli siirtymän takia poikkeuksellisesti tavallista pitempi (1.10.2023 – 31.3.2025). Puolentoista vuoden seurantajakson päästöt olivat 1203,23 t CO2e.
Ilotulitteiden käytöstä aiheutuvat päästöt olivat ajanjaksolla 39,49 t CO2e. Hyvitämme ilmastotyössämme 120 tonnia eli kolminkertaisesti ilotulitteiden käytön päästöjen verran!

Lunastimme 120 tonnia CO2e (ERU) verifioituja kotimaisia ilmastoyksiköitä. Yksiköt on tuotettu Suomen 2035 hiilineutraaliustavoitetta edistävissä hankkeissa, joissa kasvatetaan metsien hiilensidontakykyä. Käytännössä metsien kasvua ja samalla hiilensidontaa lisätään havupuuvaltaisten talousmetsien kasvatuslannoituksella Iisalmessa, Kiuruvedellä ja Juvalla.

Vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin tuli täsmennyksiä helmikuussa 2023. Hiilineutraaliusväittämän kriteerit tarkentuivat ja vaatimuksena on mm. kaikki päästölähteet huomioiva päästölaskenta ja julkinen ilmastotiekartta. Lisäksi meidän täytyi käytännössä päättää, tuemmeko ilmastoyksiköitä lunastamalla Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitetta, jolloin siis lunastetaan kotimaisia ilmastoyksiköitä vai pyrimmekö yrityksen hiilineutraaliuteen, jolloin voi lunastaa vain ulkomaisia ilmastoyksiköitä. Päädyimme tuolloin tukemaan kotimaista Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitetta, koska haluamme mieluummin tukea kotimaista ilmastotyötä.

Voit lukea Rakettitukun vastuullisuudesta laajemmin alta:

Otamme ilmastotyössämme päästömme kattavasti huomioon ja olemme myös onnistuneet päästöjen vähentämisessä vuosien varrella. Osana vaikuttavaa ilmastotyötämme edistämme suomalaisia todennettuja hiilinieluja, joissa tuetaan metsän lisäistä kasvua. Metsän lisäinen kasvu tarkoittaa sitä, että puun kasvu lisääntyy verrattuna ilman käsittelyä tapahtuvaan kasvuun.

Lunastimme laskentajakson 1.10.2023 – 31.3.2025 osalta hiilinieluhankkeista syntyviä verifioituja kotimaisia ilmastoyksiköitä 120 t hiilensidontaa vastaavan määrän verran.
Rakettitukun hiilijalanjäljen laskennassa huomioidaan erilaiset suorat ja epäsuorat päästöt, jotka on jaettu eri päästökategorioihin (Scope 1-3).

Yhteistyökumppanimme hiilijalanjäljen laskennassa ja ilmastoyksiköiden lunastamisessa on Green Carbon Finland Oy. Laskenta perustuu aina GHG -protokollaan (Greenhouse Gas Protocol). Se on kasvihuonekaasuprotokolla eli standardi, joka on kehitetty ympäristövaikutusten laskemiseen. Laskelmissa huomioidaan Rakettitukun päästöt kokonaisvaltaisesti Scope -luokittelun mukaan. Näin saadaan tarkka kuva yrityksen hiilijalanjäljen suuruudesta ja kyetään tunnistamaan merkittävimmät kohteet päästövähennyksille.

Scope 1 -luokkaan kuuluvat suorat kasvihuonepäästöt, esimerkiksi yrityksen autojen päästöt. Scope 2 -luokassa huomioidaan ostetun energian tuottamisesta aiheutuneet päästöt, kuten sähkö, lämmitys ja jäähdytys. Huomioimme Rakettitukun hiilijalanjäljen laskennassa myös Scope 3 -luokkaan kuuluvat epäsuorat päästöt, jotka aiheutuvat tuotteiden loppukäytöstä sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta.
Ilotulitteiden käytön aikainen ilmastovaikutus lasketaan CO2e:n mukaan. Muuten laskennassa käytetään yleisiä päästökertoimia.

Rakettitukun tuotteet valmistetaan Kiinassa ja hiilijalanjäljen laskenta alkaa paikallisesta tehtaasta. Päästölaskentamme on kehittynyt vuosien varrella. Laskennan alkaessa laskentatiedot alkoivat Kiinan lähtösatamasta, mutta nyt olemme vieneet laskentaa huomattavasti pitemmälle ketjuun ja tarkentaneet sitä. Toivomme saavamme joidenkin asioiden osalta vieläkin yksityiskohtaisemmin määritellyt päästökertoimet käyttöön tulevaisuudessa. Joka tapauksessa laskennassa on käytetty parhaita mahdollisia kertoimia.

Laskennassa huomioidaan kaikki maahantuodut tuotteet ja niiden käytönaikainen vaikutus sillä oletuksella, että kaikki maahantuodut ilotulitteet myös käytetään. Käytännössä kaikkia maahantuotuja tuotteita ei myydä eikä käytetä saman vuoden aikana, mutta tämä laskentatapa ei ainakaan jätä tilaa päästöjen aliarvioinnille.

Rakettitukun CO2e-päästöt olivat tarkastelujaksolla 1.10.2023 – 31.3.2025 yhteensä 1203,23 tonnia. Tämä voi äkkiseltään kuulostaa paljolta, mutta jos sitä vertaa esimerkiksi yhden suomalaisen henkilön aiheuttamaan CO2-päästöön (10,3 tonnia, Sitra), se tarkoittaa noin 115 henkilön vuosipäästöjä.

Suurin osa (46 %) Rakettitukun päästöistä syntyy tuotteiden valmistuksesta. Seuraavaksi suurin osa päästöistä syntyy, kun tuotteet matkaavat Kiinasta Suomeen ja kuljetetaan myyntipisteillemme. Kuljetusten osuus kokonaispäästöistä on (28 %) ja jakelun osuus (9 %). Logistiikkapäästöt lasketaan Scope 3 -luokkaan.

Vain 4 % päästöistämme syntyy myymiemme ilotulitteiden käytöstä ja 3 % niiden elinkaaren päätöksestä. Alle 2 % hiilijalanjäljestämme koostuu jätehuollosta ja liikematkoista. Scope 2- luokan päästöjä eli ostetun energian aiheuttamia päästöjä meillä ei ole lainkaan, sillä käytämme vain päästöttömiä energiamuotoja. Ostamme uusiutuvaa sähköenergiaa ja vähennämme kulutusta toimiston aurinkopaneelien ja varaston maalämpöratkaisun avulla. Rakettitukun hiilijalanjälki koostuu siis suurimmilta osin tuotteiden valmistuksesta ja logistiikasta. Näin päästömme vastaavat mitä tahansa tuotetta Kauko-Idästä maahantuovaa ja myyvää tukkuliikettä Suomessa. Kokonaispäästöjemme volyymiin vaikuttaa eniten se, kuinka paljon tuomme tuotteita maahan.
Tätä edeltävällä tarkastelujaksolla (10/2022 – 9/2023) CO2e Rakettitukun kokonaispäästöt olivat 1196 tonnia. Tuoreimmalla 1,5 vuoden tarkastelujaksolla kokonaispäästömme olivat 1203,23 tonnia, eli vain hieman suuremmat kuin sitä edeltäneellä vuoden tarkastelujaksolla.
Olemme onnistuneet jatkuvasti vähentämään monenlaisten päästöjen osuutta, mm. maahantuodun muovin määrää.

Jatkossa Rakettitukun päästöjen suhdetta liikevaihtoon voi vertailla tarkasti, kun tilikausi ja päästöjen tarkastelujakso alkavat ja päättyvät yhtä aikaa. 3/2025 päättyneellä tilikaudella Rakettitukun liikevaihto oli 6,6 miljoonaa euroa, kun päästöt olivat ajanjaksolla 9/2023 – 3/2025 kaikkiaan 1203,23 tonnia. Suhteuttamalla tuoreimman tarkastelujakson päästöt edelliseen tilikauteen, päästöjen suhde liikevaihtoon näyttää pienentyneen. Aiemmalla tarkastelujaksolla päästöjen suhde liikevaihtoon oli 161,7 CO2e t / milj. euroa.

Ilotulitteista puhutaan joissain yhteyksissä merkittävänä saastuttajana, mikä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kuten sanottua, tuotteiden käyttö on vain noin 4 % Rakettitukun hiilijalanjäljestä. Mielikuva saastuttavuudesta saattaa syntyä siitä, että ilotulitteet ovat lähtökohtaisesti näyttäviä ja niitä ammuttaessa näyttää syntyvän savua. Ilotulitukset tunnetaan myös ”ruudin tuoksusta”, joka syntyy pienestä määrästä rikkiyhdisteitä, jotka ihmisen hajuaisti tunnistaa herkästi. Todellisuudessa suurin osa savusta on tiivistynyttä vesihöyryä. Palavasta ruudista syntyvät pienhiukkaset ovat käytännössä samanlaisia, joita syntyy vaikkapa liikenteestä, puusaunan lämmittämisestä tai kynttilöiden polttamisesta. Ilotulitteissa ne itse asiassa palavat riittävän lämpötilan vuoksi täydellisemmin, kun taas esimerkiksi liikenteen aiheuttamissa pienhiukkasissa palaminen on epätäydellisempää. Ilotulitteiden ruutimäärät ovat lisäksi verrattain pieniä, eikä ilotulitteita käytetä päivittäin.

Ilotulitteiden valmistus on suurelta osin käsityötä tai yksinkertaisilla koneilla suoritettavaa työtä, jolloin valmistus ei vaadi juuri energiaa tai kalliita tuotantolaitoksia tai muuta ympäristöä paljon kuormittavia vaiheita – toisin kuin vaikkapa elektroniikan valmistus. Ilotulitteiden pyrotekniset massat ovat muuttuneet vuosien saatossa huomattavasti myrkyttömimmiksi ja ympäristöturvallisemmiksi. Muun muassa entisaikojen “rätinämassassa” käytetty lyijy ja arsenikki on nykyisin kielletty ilotulitteissa REACH-asetuksella.

Syöpävaarallisia aineita, kuten kloorattuja aromaattisiä hiilivetyjä ei ole saanut käyttää ilotulitteiden pyromassoissa vuosiin.

Suomen suurimpana kuluttajailotulitteiden myyjänä ja oman maahantuontimme kautta valvomme luonnollisesti tuotteiden laatua ja myymme ainoastaan CE-merkittyjä tuotteita.

Tee siis vastuullisempi valinta ja hanki ilotulitteesi Rakettitukusta!

Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin: Vapaaehtoisten ilmastotekojen edistäminen ilmastoyksiköillä. Laine, Anna; Ahonen, Hanna-Mari; Pakkala, Anna; Laininen, Jenni; Kulovesi, Kati; Mäntylä, Iris (2023-02-01)

Determination of Particulate Matter Emission Factors of Common Pyrotechnic Articles. Keller, Fritz; Schragen, Christian. (2021-02-10)