Uuteen vuoteen
00
päivää day
00
tuntia hour
00
min minute
00
s second
päivää day
tuntia hour
min minute
s second
Hajotuspanoksen tehokas flash-ruuti räjähtää ja levittää efektihelmet halutulla tavalla taivaalle.
Ilotulitteen kehittäminen on tarkkaa puuhaa, esimerkiksi hajotuspanoksen on oltava juuri oikeanlainen. Jotkut efektihelmet voivat jäädä syttymättä, jos massaa on liikaa. Liian pieni määrä massaa tekee taas efektistä pienen.
Flash-massan määrää säätelee myös CE-standardi, joka määrittää maksimidesibelimäärän ilotulitteelle
Keppiraketti on perinteinen ilotulite Suomessa. Niiden välkkeessä on otettu vastaan monia vuosikymmeniä – aikanaan keppiraketteja valmistettiin muuten myös Suomessa.
Ilotulitepataan verrattuna raketti on rakenteeltaan varsin yksinkertainen, mutta kyllä senkin valmistaminen vaatii tarkkuutta, etenkin nostovoiman säätelyssä.
Niin sanotun ajomoottorin ruuti on puristettu putken sisään juuri oikealla paineella, jotta se jaksaa nostaa raketin ohjainkeppeineen oikealle korkeudelle.
Jos ajomoottorissa ei ole tarpeeksi tehoa, raketti kaartaa alas ennen räjähtämistä – se räjähtää liian matalalla tai jopa maassa. Liian tehokas moottori taas lähettää raketin liian korkealle, ja ilotulitteen efekti näyttää kaukana pieneltä.
Tarkkaa puuhaa siis!
Aikanaan keppiraketteja valmistettiin myös Suomessa.
Ilotulitesuihkut ovat rakettien ohella perinteisiä ilotulitteita. Niissä efekti on yleensä lähellä yleisöä, mikä tekee suihkuihin oman viehätyksensä. Suihkuja on kahta tyyppiä, kartiosuihkuja ja moniputkisuihkuja.
Kartiosuihkuja kutsutaan myös tulivuoriksi niiden toimintatavan ja kartiomaisen muodon takia. Niissä tulilanka sytyttää suihkun päältä, jossa pyromassaa on vähemmän kuin alempana. Palaminen sekä suihkun korkeus siis voimistuvat palamisen edetessä.
Valopalloja ampuva roomalainen kynttilä on kuulunut ilotulitekauppiaiden valikoimiin jo vuosikymmeniä. Vielä 1980- ja 1990-luvuilla ne olivat kalliita ilotulitteita. Kun kiinalaiset tehtaat kehittivät tavat valmistaa niitä yhä edullisemmin, roomalaisista kynttilöistä tuli rakettikauppiaiden huokea sisäänvetotuote 2000-luvun taitteessa.
Kuluttajat ihastuivat luonnollisesti näyttävään ja halpaan ilotulitteeseen ja sen huippuvuodet nähtiin 2000-luvun alussa. Valopalloja ampuvalla ilotulitteella oli kuitenkin liian helppo leikkiä vaarallisesti. Osa käyttäjistä ei noudattanut tuotteen turvamääräyksiä ja ampui roomalaisia kynttilöitä mm. kädestä, mistä seurasi silmävammoja.
Turvatekniikan keskus TUKESin johdolla Suomen lainsäädäntöä tarkistettiin ja vahinkoja aiheuttaneet ilotulitteet, mm. ohuet ja halvat roomalaiset kynttilät, kiellettiin vuonna 2010. Vahinkotilastoja tutkailemalla on helppo huomata, että tämä oli hyvä päätös. Ilotulitteiden aiheuttamien silmävammojen määrä laski heti pysyvästi huomattavasti alhaisemmalle tasolle.
Roomalainen kynttilä jäi kuitenkin tuotteena elämään. Putken minimihalkaisijaksi määrättiin 20 mm ja tuotteen näyttävyys kasvoi merkittävästi, mutta samalla myös myyntihinta kallistui. Tämän ansiosta myös väärinkäytökset vähenivät oleellisesti.
Kuluttajakäyttöön tarkoitettujen roomalaisten kynttilöiden kokoa on rajattu, eikä pyromassan kokonaismäärä saa ylittää 50 grammaa. Tämä rajoittaa laukausten määrän käytännössä viiteen.
Perinteisen valopalloja ampuvan roomalaisen rinnalle kehitettiin myös entistä näyttävämpiä tuotteita. Putken halkaisijan kasvaessa sen sisälle pystyttiin laittamaan perätysten padoista tuttuja ammusputkia – yhtäkkiä roomalaisesta kynttilästä tulikin toiminnaltaan käytännössä ilotulitepata. Taivaalla räjähtelee valopallojen sijaan ammuksia ihan kuten padoissa.
Ilmapommit, eli tuttavallisemmin thunderit ovat olleet etenkin Suomessa aina todella suosittuja ilotulitteita. Nykyisin ne ovat aiempaa jämerämpiä ja monipuolisempia, mikä on pitänyt suosion vankkumattomana.
Alun perin ilmapommit olivat efekteiltään yksinkertaisia ja halpoja ilotulitteita, sillä niiden putket olivat 20-millisiä.
Kun vuonna 2010 putken halkaisijan minimikooksi määriteltiin 28 mm, ilmapommeihin saatiin huomattavasti aiempaa enemmän näyttävyyttä erilaisilla efekteillä. Efektin koko on suoraan verrannollinen putken halkaisijaan ja isot ilmapommit ovatkin hyvin näyttäviä ilotulitteita. Nykyisin löytyy jopa järeitä 33-millisiä “kunkkutykkejä”.
Ilotulitteet kehittyvät vuosi vuodelta upeammiksi, mutta myös turvallisemmiksi ja ympäristöystävällisemmiksi.
Ilotulitteiden rakennetta ja niissä käytettäviä kemikaaleja säädellään tarkasti CE-standardissa. Esimerkiksi lyijyä ei ole ollut ilotulitteissa aikoihin.
Säätely on meidän kaikkien etu. Voimme nauttia taivaallisesta taiteesta turvallisin mielin.
"*" näyttää pakolliset kentät